Turvakengällä trendikkäästi vaikka diskoon

Giascoissa ei talvioloissakaan kylmä kulje pohjaa pitkin koska ei ole rautaa niin kuin useissa kilpailijoiden tuotteissa.

Italian pojat ja tytöt tuntevat tyylin. Niiden tekemillä turvakengillä voi mennä melkeinpä vaikka diskoon.

Tällaiselle vanhanliiton miehelle raavaan äijän turvakenkä on yhtä kuin Sievi: jämeräpohjainen ja tummanpuhuva. Mutta sitten päätoimittaja ehdotti, että voisi syntyä hauska juttu, kun kokeilet turvakenkiä ihan jokamiehen arkikäytössä. Aamuruskontiellä olisi kuulemma Italiasta tuotuja turvakenkiä tarjolla.

Hetkinen, minä naurahdin. Italialainen turvakenkä. Sehän on sama kuin Alfa Romeo rupeasi tekemään traktoreita!

Turvakenkä kuin Alfa Romeo

No, jollakin kumman tavalla turvavaatteet myös ovat aina kiinnostaneet. Nykyään kun aika vähän tarvitsee briljeerata puku päällä ja solmio kaulassa, niin käytännöllisyys ajaa kaiken edelle. Ja olen jo nähnyt jonkun verran kelvollisen tyylisiäkin takkeja ja metsurin puseroita.

Niissä varmasti olisi lämmintä talvipakkasilla Avensiksen tuulilasia skraapatessa eikä tarvitsisi niin hirveästi pelätä liepeiden paskaantumistakaan.

Mutta turvakenkiä en tällaiseen arkikäyttöön ollut koskaan ennen miettinyt, kun oma pk-yrittäminen on näitä kynähommia ja sitten perheen maahantuontifirman pienten pahvilaatikoiden kuskaamista potsiin.

Menin sitten Tikkurilaan Aamuruskontielle katsomaan. Ja peijooni, siellähän niitä oli rivissä enemmänkin. Ja enemmän kuin turvakenkiä, ne muistuttivat monin paikoin muodikkaita lenkkitossuja.

Otin käyttöön sellaiset, joissa on punaista mokkaa tai nupukkia ja jonkun verran varttakin. Lumitöissä kun Adidaksen lenkkareista tuppaa menemään lunta sisään.

Kannettuani nämä Giasco-merkkiset turvakengät kotiin oli ensimmäinen ihastelija rouva. Siltä istumalta pistin ne jalkaan ja lähdin kusettamaan koiraa. Ja kun koira oli pissitetty, lähdettiin Pähkinärinteen puolelle paikalliseen juottolaan.

Askel ei paina

Ergonomia oli hyvät ja askel kevyt. Eikä neljän tuopillisen aikana jalka päässyt edes hikoamaan. Joulupäivänä sitten tein lumityöt näillä Giscoilla, ja niissäkin ne osoittautuivat ihan pistämättömiksi. Pitoa löytyi!

Mutta eivät nämä italialaiset mitään untuvikkoja näissä turvakenkähommissa ole. Giascoja on tehty jo vuodesta 1971 lähtien. Vaikka Vittoriot, Lorenzot ja Matteot tuovatkin niminä mieleen lähinnä tulisen ensirakastajan, niin kyllä niiden panosta tarvitaan rakennus- ja tietyömaille Roomassa ja Milanossakin. Kyllä jämpti on näin!

Vaan olisikohan niin, että niille on tärkeää pitää tyylistä kiinni työhommissakin? Meikäläisen testaama kenkä oli mallia FashionS3. Sillä kelpaisi vaikka diskoon mennä, jos nyt diskoissa ylipäätään kävisin.

Joka tapauksessa pitkälle tulevaisuuteen näillä Giascoilla tarpoo. Pohjat sekä kärjet ovat komposiittia. Pohja on taipuisa eikä vedä kengän kärkeä varpaita kohden joten ei tule puristuksen tunnetta oltaessa varpaiden varassa. Se on muuten erittäin tärkeä meikäläiselle, kun rintamamiestalon remontissa 2002 jalkapöytä murtui kunnolla ja sen jälkeen on moni kenkä tuottanut särkyä pitkän kävelyn jälkeen. Giascoilla ei jomotusta tullut, vaikka emännän kanssa konjakkihöyryjä käveltiin pois tapaninpäivänä pidempikin lenkki.

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa