Viidesosa hirvionnettomuuksista Itä-Suomessa

Syksy on hirvien menosesonki, mikä tarkoittaa kasvua myös hirvionnettomuuksissa. Itä-Suomessa sattuu keskimäärin liki 300 hirvionnettomuutta vuosittain – viidesosa kaikista hirvikolareista.

Suurimmassa osassa onnettomuuksista selvitään omaisuusvahingoilla. Liikenneturva, Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Suomen riistakeskus Etelä-Savo muistuttavat, että ajonopeuden alentaminen riskiaikoina antaa pelivaraa, jos hirvi ryskää tielle.

Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 1500 hirvikolaria. Näistä viidesosa sattuu Itä-Suomessa: Etelä-Savossa seitsemän prosenttia ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kummassakin kuusi prosenttia. Keskimäärin jokaisessa maakunnassa sattuu siis satakunta hirvionnettomuutta vuosittain.

”Kuten muuallakin Suomessa, Itä-Suomessa on piikki hirvionnettomuuksissa syksyllä syyskuusta joulukuuhun. Vaikka hirvet ovat liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina, vilkkaimmin sarvipäitä näkyy aamu- ja iltahämärässä. Ajallisesti hirvionnettomuudet sijoittuvat alkuiltaan ja iltaan. Noin puolet hirvionnettomuuksista sattuu klo 17-22 välisenä aikana”, Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija Juha Heltimo kertoo.

”Riskialueilla ja -aikoina kuljettajalta kysytään valppautta. Hirvikolarin syntyyn on usein myötävaikuttamassa jokin häiriötekijä kuten näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai kuljettajan ajatusten karkaaminen, mikä vaikeuttaa hirven huomaamista”, yhteyspäällikkö Eini Karvonen Liikenneturvasta toteaa.

Nopeus riskitekijänä hirvieläinonnettomuuksissa

”Yhdeksän kymmenestä henkilövahinkoon johtaneesta hirvieläinonnettomuudesta on ajettu teillä, joilla on vähintään 80 km/h rajoitus. Tilastot eivät kuitenkaan kerro, onko onnettomuushetkellä ajettu rajoitusten mukaisesti”, liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoo.

Ajonopeuden alentaminen antaa lisäaikaa havainnoinnille ja pelivaraa tilanteessa, jossa hirvi ryskää tielle. Matalampi nopeus lieventää myös vammoja kolaritilanteessa. Jos mahdollista, eläintä pitäisi pyrkiä väistämään takapään suuntaan.

”Jos onnettomuuteen joutuu, ensimmäiseksi on pyrittävä ehkäisemään lisäonnettomuuksien synty ja varoittamaan muuta liikennettä”, riistapäällikkö Petri Vartiainen Suomen riistakeskus Etelä-Savosta muistuttaa.