Mercedes-Benz 300 SL Roadster esiteltiin 60 vuotta sitten

Menestyksekkään mallisarjan perusta laskettiin hieman yli 60 vuotta sitten, kun Mercedes-Benz 300 SL Roadster (W 198) esiteltiin ensi kertaa yleisölle Geneven autonäyttelyssä.

Aikansa avokattoinen superurheiluauto jatkoi innostuneen vastaanoton saaneen ”lokinsiipisen” 300 SL Coupén jalanjäljissä. Coupéta oli valmistettu vuodesta 1954, ja se oli synnyttänyt varsinkin Yhdysvalloissa kovia odotuksia pian odotettavasta avokattoisesta versiosta. Uuden 300 SL Roadsterin julkistaminen olikin hyvin ajoitettu ja suunniteltu mediakampanja. Ensimmäiset David Douglas Duncanin ottamat kuvat uutuudesta julkaistiin Colliers Magazinen lokakuun 1956 numerossa. Virallinen ensiesittely tapahtui Genevessä maaliskuussa 1957.

”Moottorin ja ajo-ominaisuuksien suhteen 300 SL Roadster on mestariteos”, Motor Revue –lehti ylisti tulokasta. Roadstereita valmistettiin vuoden 1963 helmikuuhun mennessä yhteensä 1858 kappaletta.

Loistavien ajo-ominaisuuksien juuret 300 SL –kilpa-autossa

Klassikon aseman saavuttaneen SL-malliston juuret ovat vuodessa 1952, jolloin Mercedes-Benz palasi autourheiluun ensi kertaa sitten toisen maailmansodan. 300 SL-kilpamallista (W 194) kehitetty 300 SL ”lokinsiipi” debytoi New Yorkin autonäyttelyssä 1954 yhdessä 190 SL –prototyypin kanssa.

Mercedes-Benzin kehityspäällikkö Karl Wilfert esitti jo 20.2.1954 myös 300 SL Roadster –version valmistamista. Muotoilija Friedrich Geigerin piirtämät ensimmäiset luonnokset autosta valmistuivat nopeasti ja esiteltiin 5.5.1954. Kuukautta myöhemmin, 2. kesäkuuta, yhtiön hallitus näytti vihreää valoa kahden testiauton ja yhden esittelykappaleen valmistamiselle. Vihdoin heinäkuussa 1955 yhtiö päätti ”avokattoisen 300 SL Roadsterin tuotannosta ja lisätyövoiman palkkaamisesta tähän tarkoitukseen, mikäli se on välttämätöntä”.

Lokinsiipisen Coupén muuttaminen avokattoiseksi Roadsteriksi vaati runsaasti teknisiä muutoksia. Korin molemmat kyljet suunniteltiin uudelleen, jotta niissä voitiin käyttää perinteisesti avautuvia ovia rungon vääntölujuuden kärsimättä. Muutoksia tehtiin myös korin takaosassa, jolloin autoon saatiin käytännöllinen tavaratila. Taka-akselin rakenteeksi valikoitui yksinivelisen heiluriakselin ja yhden tasausjousen muodostama kokonaisuus. Muutosten johdosta auton paino kasvoi 120 kiloa.

Roadsterin ajo-ominaisuudet osoittautuivat ilmiömäisiksi. Mercedes-Benzin testi-insinöörin Erich Waxenbergerin raportti puhuu puolestaan: ”300 SL Roadster on urheilujousituksella paljon parempi käsiteltävä kuin 300 SL Coupé, jossa on kaksinivelinen taka-akseli. Vahva taipumus yliohjautumiseen on vaihtunut lieväksi aliohjautuvuudeksi, joten tämän auton rajoja voi kokeilla turvallisesti hyvinkin lyhyessä ajassa. Ajokäyttäytymisen suhteen 300 SL Roadster sijoittuu jonnekin GP-kilpa-auton ja 300 SLR:n väliin”, Waxenberger summasi. Maaliskuussa 1961 käsiteltävyys parani entisestään, kun kaikki pyörät varustettiin levyjarruilla.

Huippukuntoinen 300 SL Roadster arvostetaan tänään miljoonakerhoon

300 SL Roadsterissa hyödynnettiin aluksi täysin samaa moottoriratkaisua kuin Coupé-versiossa: 3-litraista, 6-sylinteristä M 198 –rivimoottoria, joka oli varustettu bensiinin suorasuihkutuksella. Tehoa oli tarjolla 158 kW (215 hv). Moottori korvattiin keväällä 1962 uudella, 44 kiloa keveämmällä voimanlähteellä, jossa takorautainen sylinterilohko oli vaihtunut alumiinirakenteiseksi.

Roadster erosi esikuvastaan myös varusteiden suhteen. Pystysuuntaisiin etuvaloumpioihin saman linssin alle oli sijoitettu ajovalot, sumuvalot ja suuntavilkut. Tulevina vuosina tämä valoratkaisu toimi esikuvana muillekin Mercedes-Benzin henkilöautoille. Friedrich Geigerin kehittämä kangaskatto oli aikansa nopein avata ja sulkea käsin. Vain 18 kuukauden kuluessa ensiesittelystä tarjolle saatiin myös kovakattoinen malliversio.

300 SL Roadster menestyi myös kilparadoilla. Kaudella 1957 kaksi 300 SLS –nimellä tunnettua autoa osallistui North American Sports Car Championship –sarjaan. Autot olivat 337 kiloa normaalia kevyempiä, ja moottori tuotti 173 kW (235 hv) tehon. Sarjan voitti 300 SLS:llä ajanut Paul O´Shea, jolla oli tilillään myös voitot sarjan kahdelta edelliseltä kaudelta ”Lokinsiiven” ohjaimissa. Tuotantomalli 300 SL Roadster puolestaan osoitti voimansa marraskuussa 1958, kun auto saavutti 242,5 kilometrin keskinopeuden München–Ingolstadt-moottoritiellä. Autossa oli pisin saatavana ollut välityssuhde (i=3.25), kilpa-auton tuulilasi ja katettu etumatkustajan istuin.

Tänään 300 SL Roadster on yksi halutuimmista, mutta myös harvinaisimmista Mercedes-Benzin valmistamista urheiluautoklassikoista. Huippukuntoisen ja mahdollisimman lähellä alkuperäistä olevan autoyksilön hinta liikkuu noin miljoonassa eurossa.