Suomessa on EU:n lyhyimmät ruuhkat

Euroopan komissio on julkaissut tänään EU:n liikennettä koskevan vuoden 2016 tulostaulun. Siinä vertaillaan EU-maiden suoriutumista 30 luokassa, jotka kattavat kaikki liikenteen osa-alueet.

Alankomaat on tulostaulun kärjessä kolmantena vuonna peräkkäin. Sillä on korkeat pisteet 15 luokassa. Seuraavina tulevat Ruotsi, Saksa ja Itävalta. Vaikka niiden vahvuudet ovat erilaisia, niillä kaikilla on vakaat puitteet investoinneille ja hyvät pisteet liikenneturvallisuudesta. Ne ovat myös edenneet hyvin EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Suomen liikennetilanteesta tulostaulusta käy ilmi muun muassa, että liikennemenot henkeä kohti vuonna 2014 olivat 2 400 euroa.

Suunniteltu EU-rahoitus liikennealalle Suomessa kaudella 2014–2020 on 28,3 miljoonaa euroa.

Tulostaulussa todetaan, että Suomen rautatiemarkkinoilla vallitsee monopoli sekä tavara- että henkilöliikenteessä.

Vuoden 2016 heinäkuun lopussa EU-tuomioistuimessa oli käsiteltävänä useita asioita, joissa Suomea syytetään EU-lainsäädännön vastaisuuksista maantieliikenteen alalla. Suomi on kuitenkin saattanut 98 % kaikista liikennettä koskevista EU-direktiiveistä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Liikennealan kasvuyrityksissä työllistyvien osuus on Suomessa hieman laskenut, ja se on nyt EU:n keskiarvoa pienempi.

Suomen rautatie-, meri- ja ilmaliikenteen infrastruktuuri on laadultaan viime vuoden tapaan parhaiden joukossa koko EU:ssa. Maanteiden osalta Suomen sijoitus on kahden viime vuoden aikana hieman laskenut.

Tavaralähetysten oikea-aikaisuus on Suomessa noussut EU:n keskiarvon ylittävälle tasolle.

Tulostaulusta selviää myös, että autoilijoilla kuluu Suomessa vähemmän aikaa ruuhkiin kuin missään muussa EU-maassa.

Uusiutuvan energian osuus liikennepolttoaineissa on kasvanut nopeasti ja on nyt Euroopan suurin. Sähköajoneuvojen latauspisteiden määrien osalta Suomi on EU:n viiden suurimman joukossa. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien uusien autojen osuus on kuitenkin alle 1 %.

Yli puolet Suomen rautatielinjoista on sähköistetty.

Yksityisten tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikenteen alalla on suhteellisen alhainen.

Suomen tulokset maantieliikenteen turvallisuuden osalta ovat EU:n keskiarvoa parempia. Suomen tieliikenteessä kuolleiden määrä miljoonaa asukasta kohti nousi vuoden 2014 42:sta 49:ään vuonna 2015. Suomi on kuitenkin verraten harvaan asuttu maa, joten määrien voidaan olettaa vaihtelevan vuosittain.

Liikennealalla työskentelevien naisten osuus vastaa EU:n keskiarvoa. Kuluttajien tyytyväisyys liikenteeseen on hyvä ja edelleen kasvussa kaikissa liikennemuodoissa.