Ulkomailla voi vaania sakkoansa

Suomalaisille erikoiset kiellot ja vieras kieli aiheuttavat päänvaivaa ja sakkoja ulkomailla, selviää Autoliiton tekemästä sakkokyselystä. EU-maiden välinen sakkojen perintä ei puolestaan ole vielä kovin tehokasta.

Autoliitto selvitti ulkomailla sakon, pysäköintivirhemaksun tai muun hallinnollisen seuraamuksen saaneiden autoilijoiden kokemuksia. Kyselyyn tuli noin 120 vastausta. Seuraamuksista pysäköintivirhemaksuja ja ylinopeussakkoja oli yhtä paljon ja muiden liikennerikkomusten osuus oli 27 %. Erilaisia seuraamusmaksuja oli saatu 30 maassa. Eniten sakkoja oli tullut Italiassa, Saksassa ja Ruotsissa. Monista harvinaisemmista autolomien kohdemaista tuli yksittäisiä tapauksia.
-On luonnollista, että automatkailijoiden suosikkimaat nousivat seuraamusten määrässä kärkeen. Saksa ja Italia kuitenkin poikkeavat toisistaan selvästi siinä, mistä rikkeistä seuraamuksia määrätään, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen toteaa.

Suomalaiset saivat eniten ylinopeussakkoja Saksassa. Nopeusrajoitusten noudattamista valvotaan maassa tarkasti erityisesti moottoriteiden ulkopuolella. Myös liian lyhyestä turvavälistä sakotetaan hanakasti.
-Italiassa eniten seuraamuksia aiheuttavat kaupunkien ajokieltoalueet, joita on suurten kaupunkien keskustoissa ja historiallisesti merkittävillä alueilla. Italiankieliset ZTL eli Zone Traffico Limitato -kyltit jäävät helposti huomaamatta. Koska valvonta hoidetaan automaattikameroin, voi turisti saada useita yli sadan euron laskuja koti-Suomeen, Suokonautio-Hynninen sanoo.

-Italian autoliiton ACI:n mukaan ajokieltoalueet aiheuttavat ongelmia myös italialaisille, jotka autoilevat vieraassa kaupungissa, koska kieltomerkit eivät ole kaikkialla samanlaisia.

Sakkojen perintä ontuu

Moni pohtii, voiko ulkomailla saadun sakon jättää maksamatta. Autoliiton kyselyssä 60 % sakon tai pysäköintivirhemaksun paikan päällä saaneista maksoi sen, mutta harvalta maksun laiminlyöneeltä on sitä jälkikäteen peritty. Seuraamuksen postilla Suomeen saaneista vajaat puolet maksoi sen. Reilu neljännes maksamatta jättäneistä on saanut peräänsä vielä huomautuksen tai perintätoimiston kirjeen.

EU on pyrkinyt tehostamaan sakkojen perintää jäsenvaltioiden kesken. Suomessa aiheesta annettiin laki vuonna 2007. Laki koskee vain sakkoja eli tuomioistuimen, syyttäjän tai poliisin määräämiä vähintään 70 euron sakkoja eli esimerkiksi pysäköintivirhemaksuja ja muita hallinnollisia maksuja laki ei koske. Suomessa sakkojen perinnästä vastaa Oikeusrekisterikeskus, jonka kautta Suomeen tuli viime vuonna vain 48 sakkoa EU-maista. Yhteistyössä maiden välillä on isoja eroja. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan Suomen ja Hollannin välinen sakkojen perintä on tehokasta.

-Autoilijoille lähetetään suoraan myös alle 70 euron sakkoja ja hallinnollisia maksuja eli läheskään kaikki perintä ei mene virallisia reittejä. Vaikka maksamattomuudesta ei seuraamuksia kotimaassa tulisikaan, voi ongelmia seurata vuosienkin jälkeen palattaessa maahan, jossa maksu on määrätty, Suokonautio-Hynninen varoittaa.

Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia sai alle sadan euron seuraamuksen. Reilu kymmenesosa sai yli 150 euron laskun.
-Vuokra-autolla ajava ei myöskään ole perinnältä suojassa. Viranomaiset pystyvät kyllä selvittämään kenellä auto on ollut vuokralla ja lähettävät seuraamuksen perässä. Vuokraamo voi veloittaa lisäksi suoraan asiakkaan luottokortilta muutamankymmenen euron hallinnointikulut, Suokonautio-Hynninen toteaa.

Autoliitto suosittelee sakosta tai hallinnollisesta maksusta valittamista, jos autoilija ei koe sitä aiheelliseksi. Ohjeet seuraamuksesta valittamiseen ja tiedon valitusajasta sai 45 prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastanneiden esimerkkitapauksia:

”Ajelin lomamatkalla Roomassa ja hotellia etsiessäni ajoin kahteen otteeseen ajokieltoalueelle. Sain laskut noin puoli vuotta jälkikäteen postitse. En maksanut niitä aluksi, minkä jälkeen tuli huomautuskirje. Maksoin sakot eikä seuraavalla reissulla kukaan tullut kyselemään tai huomauttamaan asiasta joten sain hengittää ihan rauhassa.”

 “Etsimme Firenzessä kirkkoa, johon olimme menossa tutustumaan. Kysyimme poliisilta neuvoa ja hän opasti menemään suoraan sillan yli kohteeseen. Jälkeenpäin saimme sakon sillan ylityksestä. Siltaa sai ajaa vain sähköautolla. Kirjoitimme kirjeen tapahtumasta ja sakkomme peruttiin.”

 ”Ajoin Ranskassa moottoritiellä 130km/h alueella 163km/h. Kaksi moottoripyöräpoliisia pysäytti minut ja sain 45€ sakon, joka piti maksaa heti.”

 ”Kamera räpsähti kaupunkialueella, jossa rajoitus 30 km/h. Nopeuteni oli 39 km/h ja 15 euron sakko saapui viikon kuluttua tapahtumasta.”

 ”Saksassa moottoritiellä tehtiin turvavälin mittausta. Nopeuteni oli noin 140 km/h ja väli edellä ajavaan 45 metriä. Sain kolme virhepistettä ja 210 € sakon.”

 ”Autostani puuttui ympäristötarra ja tuulilasiin oli jätetty sakkolappu yön aikana Hannoverin keskustassa. Olin siis unohtanut, että tarra vaaditaan.

 ”Sain ylinopeussakon Latviassa ohitustilanteen jälkeen. Rajoitus oli 90 km/h ja mittasivat vastaan tullen 124 km/h. Sakko oli 40 LVL ja maksoin sen poliisien kehotuksen mukaisesti heti paikallisessa pankissa. Maksu oli kaikkine kuluineen noin 65 euroa. Tulee käytyä Latviassa sen verran useasti, että en viitsinyt jättää sakkoa roikkumaan.”