Autoilija – kenen joukoissa seisot?

Tehdäänpäs näin vaalien alla katsaus, miten hyvin poliitikkojen kannanotot autoasioissa natsaavat puolueiden vaaliohjelmiin. Eli autoilija – kenen joukoissa vaaliuurnilla seisot?

Autoalan erikoislehti Moottori kysyi kahdeksalta suurimmalta puolueelta, voidaanko autoverosta siirtyä ajoneuvoveroon seuraavan viiden vuoden kuluessa. Suurista puolueista vain demarit suhtautuu penseästi autoveron laskemiseen.

Kaasujalka etsi virallisiin kannanottoihin vastapareiksi myös puolueiden ja niiden edustajien käytännön tekoja ja kannanottoja autoasioissa.

Sosiaalidemokraatit siirtäisivät verotuksen painopistettä pitkällä aikavälillä ajoneuvon kulutukseen, käytännössä käyttö- ja polttoaineveron suuntaan.

Käytäntö: “Jos näiden puolueiden ratkaisu Suomen talouden ongelmiin ja viennin vetämättömyyteen on se, että autoveroa lasketaan, niin sitten he voivat kyllä pyörittää sitä ihan vaaliteemana. Minä sanon, että se on äänestäjien huijausta, ennen kuin he sanovat, millä se sitten korvataan” (puoluesihteeri Reijo Paananen, HS 28.2.2015)

Myös demareiden opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru komppasi kokoomuslaista ministerikollegaansa Paula Risikkoa tämän visioidessa jos jonkinlaisia palvelupaketteja oman auton omistamisen tilalle.

Kokoomus: Tehdään verotuksesta vihreämpi. Kevennetään työnteon verotusta ja korotetaan ympäristölle haitallisen kuluttamisen verotusta. Kevennetään auton hankinnan ja kiristetään sen käytön verotusta.

Käytäntö: Liikenne-ja kuntaministeri Paula Risikko (kok) visioi Trafin seminaareissa ajatusta siitä, että kaiken liikennepalvelun voisi ostaa pakettina sen sijaan, että kotitaloudet ostavat itselleen oman auton. Tämä tulkittiin haluksi rajoittaa yksityisautoilua, minkä Risikko kiisti. No, ehkä Kokoomuksen on hyvä ajaa verotuksen painopistettä auton käyttöön, kun sen äänestäjistä iso osa ajaa työsuhdeautoilla ja firma maksaa bensat.

Perussuomalaiset: Ajaa autoveron poistamista, eikä sitä tule rahoittaa autonkäyttömaksun tai bensaveron korotuksella.

Käytäntö: Hieno ele ja ajatus sinänsä. Mutta vähän torsoksi on tämänkin kehittely jäänyt. Mitenkäs käy niille onnettomille, jotka ovat juuri ostaneet kalliilla autoverolla vaikka Bemarin M3 sedanin? Hinta romahtaisi saman tien yli 40 000 euroa, halvimmassa Skoda Rapidissakin yli 3000 euroa. Ja sehän tietysti heijastuu hyvityshintaan. Ei varmaan naurattaisi.

Vihreät: Vihreät eivät ole valmiita luopumaan päästöjä tuottavien autojen kohdalla autoverosta. Ilman autoveroa kannustin poistuisi ja runsaasti päästöjä tupruttavien autojen suosio voisi kasvaa.

Käytäntö: eipä ole vihreistä kukaan näkyvästi asettunut tukemaan oikeasti automiestä. Nollaveron tukeminen sähköautolle suosii vain rikkaita, eikä ainakaan rehtejä V8-miehiä. Mitäpä muutakaan voi odotella puolueelta, jonka puheenjohtaja köröttelee lehdistön eteen vihreällä Jopolla. Haaviston Pekkakin hurauttelee vanhalla kuplallaan ihan liian vähän, että oikeasti pääsisi hollille, miten vihreiden toimet raastavat vähäväkistä, jolla ei varaa hienoihin ja uusiin ekoautoihin ole, vaikka miten olisivat verottomia.

Keskusta: autoveroa voisi laskea asteittain, mutta saamatta jäävät verot pitää saada muualta, esimerkiksi polttoaineveroa korottamalla.

Käytäntö: Puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan tieverkon huonoa kuntoa voitaisiin parantaa “ylimääräisellä ja väliaikaisella” verolla. Se voisi hänen mukaansa olla esimerkiksi viisi senttiä litralta.

Ei millään pahalla, mutta vähän tulee mieleen sanonta ”Kepu pettää aina”. Hyvä on Sipilän korotella polttoaineveroja, kun miljonäärin Audi Q7:ssa eivät viiden sentin korotukset tunnu. Ja Sipilällähän on se häkäpönttöautokin, jos pihiys iskee kalliin bensan aikana.

RKP: autoverosta voidaan luopua mahdollisesti osittain mahdollisesti, muttei ole siirrettävissä kokonaan.

Käytäntö: No tämä on taas sitä pliisuilua, joka ei sano oikein mitään. RKP:ssä on kyllä niin kirjavaa sakkia, ettei niiden autokannoista oikeasti ota selvää. Helsingissä RKP ainakin on profiloitunut vahvasti julkisen liikenteen asianajajaksi. Voisin luottaa RKP:hen autoasioissa vain siinä tapauksessa, jos niiden ministerit ja kansanedustajat olisivat närpiöläisiä ja muiden ruotsinkielisten hajaseutujen pk-yrittäjiä ja maanviljelijöitä.

Kristillisdemokraatit: Moottori-lehden kyselyn mukaan ”periaatteessa kyllä tätä voidaan harkita koskien uusia rekisteröitäviä autoja, mutta tämän siirtymän hyvät ja huonot puolet tulee ensin perusteellisesti arvioida”.

Käytäntö: Lässynlässyn… Missä oli Päivi Räsänen, kun satasta kahdeksankympin alueella ajanut miljonääri kertoi 54 000 euron sakoistaan? Poliisiministerin olisi pitänyt ehdottomasti rientää puolustamaan tätä miestä! Varsinkin kun suunnilleen samoihin aikoihin Räsästä kuljettanut virka-auto joutui onnettomuuteen ja silminnäkijä väitti Iltalehdessä, että tuo auto ohitteli kahdeksankympin alueella muita autoja, yhden niistä vieläpä risteysalueella.

Vasemmistoliitto: ”Autoilusta ei pidä tehdä vain hyvätuloisten harrastusta, etenkin syrjäseuduilla pienituloisten on voitava käyttää autoa, mikä ei olisi mahdollista, mikäli vuotuinen ajoneuvovero olisi korkea”.

Käytäntö: Selkeän kantansa autoveron alentamiseen Vasemmistoliitto jättää kuitenkin auki. Se on punavihreällä, hybridifillarilla huristavalla Arhinmäellä vähän hankala paikka, kun itse ei ole automiehiä, mutta äänestäjäkuntaan kuuluu osavihertävien haihattelijoiden lisäksi duunarikörmyjä, jotka eivät paljon hybrideistä perusta.

Bonuksena ottaisin tähän Kommunistisen puolueen, jonka yhden ehdokkaan kannanotto löytyy live-kuvan kera Autoliiton kotisivuilta löytyvästä auto- ja liikenneasioiden vaalikoneesta.

Pitäisiköhän ruveta ”kommariksi”? Sellainen ajatus ei totisesti ole käynyt mielessä, mutta kaverin vuodatus on sydäntä särkevä: ”Tässä sitä taas körötellään. Auto on jälleen alla. Halpaa ei ollut kylläkään. 1300 euroa maksoi huolto, että meni katsastuksesta läpi. Sen verran vanha rakkine. Tässä sitä on köyhä kierteessä tämän auton kanssa. Mutta pakko sillä on ajella perkele, kun ei täältä nuo joukkoliikenneyhteydet toimi. Ei sitä Helsingin joukkoliikenteen 6,5 euron bussilippuakaan viitsi kovin usein maksaa”.

Urmas Hurmalainen