Kaasujalka

Parivertailussa Mercedes-Benz C 180 vm. 2014 ja vm.2008

Julkaissut:

|

14.1.2019

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Parivertailussa Mercedes-Benz C 180 vm. 2014 ja vm.2008

Kaasujalka vertaili vuosimallien 2014 ja 2008 C-sarjan Mersuja pienimmillä bensamoottoreilla.  Uudempi ei pistä haikailemaan isompaa E-sarjalaista, jos pienemmät tilat riittävät.

Mercedes-Benzin C-sarja sai vuoden 2012 uudistuksessa aiempaa pyöreämmät ja nuorekkaammat muodot. Samalla C-sarjalaisen sukulaisuus edustusluokan S-Mersuihin tuli aiempaa paremmin esille.

Kun vielä vuonna 2007 esitellyssä C-sarjan pienimmän ja kompressoriahdetun bensamoottorin kuutiotilavuus on, tuli C-sarjan pienimpiin bensaversioihin 1.6-litrainen turbomoottori.

Kompressori- ja turboahdetun erot ovat lyhyesti siinä, että turbo eli pakokaasuahdin ottaa ahtamiseen tarvitseman energiansa pakokaasun paineesta ja virtauksesta. Mekaaninen ahdin eli ns. remmiahdin taas ottaa ahtamiseen tarvitseman energiansa moottorin kampiakselilta. Ahdin on siis moottorin apulaite, kuten esimerkiksi laturi, vesipumppu tai bensapumppu.

Ota tuosta nyt selvää. Käytännön ajossa erot ovat ne, että turbossa on pieni viive tehonsaannissa, kompressori taas tuo tehon ilman viivettä. Toisaalta taas turbo pienentää kulutusta, kompressori taas ei juurikaan muuta taloudellisuutta.

Avarampi tunnelma

Vuonna 2012 uudistunut C-Mersu on paitsi ulkonäöllisesti ja tyylillisesti, myös ajossa ja olemukseltaan edellistä mallia lähempänä paitsi S-sarjaa, myös vielä lähempänä taksimallina suosittua E-sarjaa. Uudemmassa C-Mersussa ei istuta kuin ”purkissa”. Tunnelma on selvästi avarampi kuin edeltäjämallissa.

Myös sisältä neljännen polven C-Mersu on edeltäjäänsä vahvemmin muotoiltu. Etumatkustajien välin suuri ja voimakas keskikonsoli kaartuu yhtenäisenä kojelautaa kohti. Ylellisyyttä lisää se, että päällinen on varustetasosta riippumatta aina aitoa puuta.  Puuosien värity taas vaihtelee varusteiden ja somisteiden mukaan.

Uudemman mallin akseliväli on peräti 8 senttiä pidempi kuin edeltäjässä, ja se tuntuu sisätiloissakin. Nyt takapenkillä istutaan jopa väljästi. 180-senttisellekin hujopille jää rutkasti polvitilaa, vaikka kuski olisi yhtä pitkä. Puhutaan jopa useammasta sentistä.

Jousitus ja penkit ovat jämäkät, omassa Mersussa vähemmän jämäkät. Olen kuullut myös soraääniä, että uudistuksen myötä jotkut olisivat kokeneet C-Mersun penkkien jämäköityneen liiaksikin.

Vielä vuonna 2008 ei C-Mersuissakaan ollut monitoimista  infonäyttöä kojelaudan päällä. Infonäytön alla on uudemmassa Mersussa näyttävästi kolme pyöreää ilmastoinnin suutinta.  Onneksi Mersu uudistuessaankin pitää kiinni jostain pysyvämmästä ja perinteisestä: sitä edustavat kaksi mittaristotaulun kaksi suurta ja pyöreää mittaria.

Infonäytön toimintoja on helppo ohjata, se onnistuu irrottamatta silmiä tien tapahtumista.

Vanhempi on tunnokkaampi

Keskitytään nyt kuitenkin perusautoon: miten siinä on tilaa, minkälainen se on ja minkälaisen tunnelman se tarjoaa.

Koska Kaasujalan koeajot käytetyillä autoilla ovat lyhyitä lenkkejä, paino on väkisinkin ajettavuudessa.

Mersujen yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on panostaa hiljaisuuteen. Ja jos oli kolmannen polven C-sarjan bensa-Mersu hiljainen omassa sarjassaan, niin uudempi C-sarjan bensa-Mersu on suorastaan kuiskaava. Eniten kehityksen huomaa rengasäänissä. Uudemmassa C-Mersussa ne pysyvät korin ulkopuolella karkeillakin pinnoilla.

Uudempi Mersu on ketterä ajettava taajamissa ja mutkiin ajaessa tarkka. Takavetoisuuden ansiosta etupyörät kääntyvät enemmän ja siksi Mersua on näppärä käännellä ja parkkeerata ahtaammissakin paikoissa. Mersulle tyypillisesti uusi C-sarjalainen on matka-ajossa rauhallinen.

Mutta pientä kritisoitavaakin löytyy. Sähkötehostimen myötä ohjaustunnosta katoaa jonkun verran. Kaasujalka ei ehdi lyhyillä koeajolenkillään ajaa mitään väistökokeita. Muistan kuitenkin lukeneeni jostain koeajosta aikoinaan, että tämä uudempi C-Mersu täyteen kuormattuna auto vikuroisi hämmentävällä tavalla. Syyksi arveltiin, että sähkötehostimen ja vaihtelevalla hammastangon hammasvälillä varustetun ohjausvaihteen yhdistelmä olisi vaikea saada tunnokkaaksi.

100 kilon laihdutuskuuri

Uudistuneen C-Mersun automaattilaatikko on yksi parhaita. Pienen bensamoottorin kanssa se tekee erittäin hyvää yhteistyötä.

Oman vuosimallin 2008 C-Mersun automaattilaatikossa pykäliä on vain viisi, uudemmassa seitsemän. Uuden Mersun 7-lovinen laatikko kyllä tuntuu yhdeltä parhaista, joilla olen ajanut.

C-Mersu laihtui sukupolvenvaihdoksessa peräti 100 kiloa. Se tietää aiempaa pienempää polttoainekulutusta.  Painoa on pudotettu lisäämällä alumiiniosien osuutta korin rakenteissa entisestä 9 prosentista nykyiseen 48 prosenttiin.

Nyt 156 hevosvoimaa irtoaa 1.6-litraisesta turboahdetusta, bensamoottorista, entisessä samaan tehoon tarvittiin kuutiotilavuutta 1,8 litraa.

Yhdistetyssä ajossa kulutus omassa vuosimallin 2008 automaattivaihteisessa bensakompressorissa on virallisestikin 7,8 litraa 100 kilometrillä, kaupungissa 10,1 litraa ja maantieajossa 5,4 litraa.

Kaupunki- ja yhdistelmäajon osalta nuo luvut tuntuvat ihan kokemuksenkin kautta realistisilta, mutta maantieajossa en kyllä ole päässyt alle 6,5 litran missään vaiheessa.

1.6-litrainen turbobensa liikuttelee uudempaa C-Mersua kevyen tuntuisesti. Omassa ja kuusi vuotta vanhemmassa C-Mersussa ei tunne samanlaista keveyttä. Olen kyllä kuullut sellaisiakin mielipiteitä vanhan liiton Mersu-miehiltä, ettei Mersun tarvitsekaan tuntua kevyeltä.

Katoaako ”mersumaisuus”?

Täytyy myöntää, että itsekin olen perinteiden mies. Uusi C-Mersu on kaikin tavoin edeltäjäänsä etevämpi, mutta myös vähemmän ”mersumainen” perinteisessä mielessä.

Voimaa ja vääntöä riittää ihan tarpeeksi ja ennen kaikkea 1.6-litrainen bensaturbo on taloudellinen. Tyhjäkäynnilläkin moottori on todella hiljainen, matkustamoon sen äänet eivät kuulu ollenkaan.

Ja alusta toimii ihan perinteisellä iskunvaimennuksella, vaikka kalliimmissa versioissa on ilmajousitettu alusta. Huomautettavaa ei löydy.

Toisin kuin uudempi malli, oma C-Mersuni ei tunnu samalla tavalla niin ”isolta” Mersulta kuin samaan aikaan tuotannossa ollut E-sarja.

Toisen ja ensimmäisen polven C-Mersujen tavoin se tuntuu ja näyttää kooltaan selkeästi C-segmentin autolta. Vuonna 2013 uudistuneessa C-Mersussa on aidosti isomman Mersun tuntua.

Jos nyt saisin jostain ylimääräistä, en oikein näkisi tarvetta ostaa E-sarjan Mersua, kun ei ole pieniä lapsia eikä muutakaan tilantarvetta.

Mercedes-Benz C 180 BE A Premium Business 1.6

Vuosimalli: 2014
Mittarilukema: 107 000 km
Moottori: R4, 1595 sm3,
Polttoaine: bensa
Tehot: 156 hv
Vetotapa: takavetoinen
Vaihteisto: 7-lovinen G-tronic -automaatti
Huippunopeus: 223 km/h
Kiihtyvyys (0-100 km/h): 8.0 s
Vääntö: 250 Nm
Yhdistetty kulutus: 5.9 l/100 km
Co2: 138 g/km
Mitat: pituus 4686 mm, leveys 1810 mm, korkeus 1442 mm, akseliväli 2840 mm.
Myyjä: Autonummi, Espoo
Hinta: 28 900 €

Perheautomaisempi  kolmas sukupolvi

Oma vuosimallin 2008 C-Mersuni on tehty enemmän perheautoksi kuin seuraajansa. Selvästi se ei ollutkaan samalla tavalla taksisuosikki kuin silloinen isompi E-sarjalainen.

Takana tilaa jaloille on melko niukasti, jos ajaja sattuu olemaan pitkä mies. En ole katsonut mitään tilastoja, mutta mielikuva on sellainen, että kolmannen polven C-Mersuja olisi nähnyt farmareinakin nykyistä C-sarjalaista vähemmän.

Parhaita puolia on, että tämä C-Mersu pysyy mutkissakin tiukasti ajajan hallinnassa. Meno on 1,8-litraisella bensakoneella jämerää ja 5-lovinen automaattilaatikko etsii vaivattomasti sopivat pykälät. ESC-ajonvakautus estää myös takapyörien sutimisen. Takavetoisuudesta johtuen tämänkin polven C-Mersun kääntösäde on pieni.

Tämän mallin suunnittelussa ensisijalla oli turvallisuus, mukavuus ja ajettavuus. Autoa oli testattu yhteensä 24 miljoonan ajokilometrin aikana, mikä on suurin määrä Mersun historiassa.

Parempaa keskiluokkaa

Auton keulan ilme riippuu varustetasosta. Classic- ja Elegance-varustelun yhteydessä keulatähti on normaaliin tapaan konepellin päällä, mutta urheilullisessa Avantgarde-varustelussa se on Mersun urheilumallien tapaan sijoitettu jäähdyttäjänsäleikön keskelle.

Autoa markkinoitiinkin Suomessa sloganilla ”Yksi auto – kaksi eri maailmaa”, eli auton luonne määräytyy varustetason mukaan. Ja onhan tämän C-Mersun imago selvästi sporttisempi kuin edeltäneen toisen polven C-mallin.

Varustetaso on Mersussani Elegance. Mutta tähti ei ole konepellin päällä, vaan jäähdyttäjänsäleikön keskellä. Ehkä edellinen omistaja on sen vaihtanut.

Vanhan liiton miehenä sitä tähteä kuitenkin konepellin päälle kaipaan.

Mitoiltaan kolmannen polven C-sarjalainen on keskiluokkaa. Se tuntuu jopa pienemmältä kuin aiemmin omistamani Toyota Avensis.

Ajettavuuden osalta auto on kunnossa, vaikka autossa on perusalusta. Kalliimman mallin urheilualustassa on jäykempivaimennus, 15 mm madallettu jousitus sekä nopeampi ohjausvälitys.

Hiukan paimennettava

Mutkatiellä meno on makoisaa, vanhakin C-Mersu taittuu kaarteisiin mallikkaasti ja pysyy jämerästi tiessä. Tosin ohjauksen keskiasennosta löytyy hiukan tahmeutta. Hyvällä säällä ja tasaisella tienpinnalla suuntavakavuus on kelvollinen, mutta kovemmissa tuulissa puhuri iskee ja uratkin tuntuvat ajossa.

Isoissa heitoissa jousitus on napakka ja kaarreajossa on kiinteä ajotuntuma. Tien karkeudet ja pienet töyssyt jousitus hoitaa hyvin, mutta poikittaisissa saumoissa vähähän tärskäyttää.

Kun vaihdoin vuosimallin 2005 Toyota Avensiksen tähän vuosimallin 2008 C-Mersuun, ihastelin sen hiljaisuutta. Nyt kun auto on ollut pari vuotta alla, niin pakko myöntää, että karkeilla teillä renkaat kyllä hiukan rohisevat. Meno ei ole yhtä kuiskaavan hiljaista kuin vuonna 2012 uudistuneella C-Mersulla.

Sileillä ja tasaisilla teillä mennään kuitenkin melko äänettömästi. Kaikkiaan tämä on ikäisekseen edelleen leppoisa ajettava pitkillä matkoilla. Vääntävä moottorikin tekee ajosta jouhevaa.

Edelleenkään Mersu ei tuo matkustamoon ylimääräisiä nitinöitä ja natinoita, laatu tuntuu yhä vankalta.

Lasinpyyhkimiä käytetään toiminnoiltaan vilkkuviiksestä. Muutoin ergonomia on kunnossa. Hallintalaitteet tuntuvat tällaiselle uutta tekniikkaa huterasti omaksuvalle helpoilta, alkaen perinteisestä automaattivaihteiden valitsimen sijainnista penkkien välissä.

Vähemmän hohdokas

Uutukaiseen verrattuna sisustus tietysti on materiaaleja myöten karua ja muovista. Hohto kyllä loistaa poissaolollaan. Omistin vuosimallin 1996 diesel-Väyrysen vuosina 2004-2007, se tuntui jalopuujäljiteltyine kojelautoineen selvästi ylellisemmältä.

Edessä on reilut tilat ja kuskin penkin korkeutta ja kallistusta voi säätää. Sivuttaistukea on kuitenkin etupenkeissä niukasti.

Takakontti riittää juuri ja juuri  nelihenkiselle perheelle, onneksi meitä on nykyään vain kaksi aikuista.

Oma lukunsa on oman Mersuni luotettavuus. Sen korjauksiin on huvennut paljon kahdessa vuodessa rahaa. Mutta ei mennä siihen tässä jutussa enempää. Voi olla, että minulla on käynyt vain huono tuuri.

Tämä C 180 kompressoriahdettu bensa-Mersu on tavallista paremman tuntuinen keskikokoinen auto ajaa, mutta ei siinä enää samalla tavalla tähden taikaa ole kuin vielä siinä 190-mallissakin.

Mercedes-Benz C 180 Kompressor
Vuosimalli: 2008
Mittarilukema: 201 000 km
Moottori: R4, 1796 cm3,
Polttoaine: bensa
Tehot: 156 hv
Vetotapa: takavetoinen
Vaihteisto: 5-lovinen automaatti
Huippunopeus: 220 km/h
Kiihtyvyys (0-100 km/h): 9.9 s
Vääntö: 230 Nm
Yhdistetty kulutus: 7.8 l/100 km
Co2: 180 g/km
Mitat: pituus 4581 mm, leveys 1770 mm, korkeus 1447 mm, akseliväli 2760 mm.
Myyjä: ei myynnissä, kirjoittajan oma auto
Hinta: maksoi marraskuussa 2016 n. 17 000 euroa, nyt vastaavanlaisen pyynti samoilla kilometreillä Nettiauto.comissa n. 12 000 €.

Teksti ja kuvat Timo Kiiski

 

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Edustus-Volvot S90 ja S80 vertailussa
Iso coupe sopii tyyliä hakevalle perheelle
Suurvertailussa 15 000 euron minibussit

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *