Kaasujalka

Rallisprintin SM-sarja aloitetaan legendaarisella Ruuhimäellä

Julkaissut:

|

30.1.2018

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Rallisprintin SM-sarja aloitetaan legendaarisella Ruuhimäellä

Rallisprintin SM-sarja aloitetaan sunnuntaina 11. päivä helmikuuta Laukaan Lievestuoreella, Ruuhimäessä. Noin neljän kilometrin mittainen rata sijoittuu Ruuhimäen Moottoriurheilukeskuksen ja legendaarisen Ruuhimäen erikoiskokeen maastoon.

Ruuhimäki tunnetaan Suomen MM-rallin pitkäaikaisena erikoiskokeena. Ruuhimäestä on tullut legenda isojen hyppyjen vuoksi. Kovavauhtisella pätkällä pitää ajaa kaasu pohjassa, mutta järki päässä jotta ei riko hypyissä autoaan. Rohkeus ja uskallus on sovitettava järkeen.

– Jos hyppyihin ajoi väärällä linjalla, ne heittivät samantien autoa kuin katapultti

Rallisprintin SM-sarja aloitetaan Ruuhimäen legendaarisella hyppypätkällä

Ruuhimäen SM-rallisprintin järjestää Laukaan Moottorimiehet. Seuran maineikkain kilpailija on rallin nelinkertainen maailmanmestari ja kolminkertainen Jyväskylän MM-rallin voittaja Juha Kankkunen. Hän kuvailee Ruuhimäkeä erittäin kovavauhtiseksi tieksi.

– Ison tien hypyt pitää ottaa tarkasti. Nykyisin autoissa on niin hieno jousitus ja alusta, että oikealla linjalla ajettaessa hyppyjen yli voi ajaa kaasu pohjassa. Minun ajovuosina hyppyihin oli pakko ottaa vauhtia pois. Jos esimerkiksi B-ryhmän ralliautolla olisi ajanut kaasu pohjassa hyppyihin, ne olisivat lennättäneet auton kuuhun asti.

– Ruuhimäen hypyt ovat vuosien myötä pyöristyneet jonkin verran. Ne lennättävät kyllä auton näyttävästi ilmaan, mutta eivät yhtä terävästi kuin vielä esimerkiksi 1990-luvulla.

Juha Kankkusen mukaan Ruuhimäestä tekee vaikean vauhti.

– Tie on todella nopea, vauhdit kasvavat. Kun vauhtia on riittävästi, leveäkin tie alkaa tuntua kapealta.

”Paljoakaan ei tarvitse himmailla”

Toyotan tehdastallissa ajava, viime vuoden Neste Rally Finlandin voittaja Esapekka Lappi sanoo Ruuhimäen olevan vauhdikas ja vaativa.

– Pienempi tie on tekninen, mutta vauhtia on sielläkin. Ruuhimäen iso tie on sitten todella vauhdikas ja kaikki tuntevat ne isot hypyt.

– Viime vuonna Ruuhimäki oli Jyväskylän MM-rallissa testierikoiskokeena. Paljoakaan ei uusillakaan WRC-autoilla tarvinnut hyppyihin himmailla. Minä hieman sidoin autoa tienpintaan kiinni jarrulla, mutta Jari-Matti Latvala kertoi minulle ajaneensa hyppyjen yli täysillä.

”Todella hieno tie”

Rallin nelinkertainen maailmanmestari, Jyväskylän MM-rallin viisinkertainen voittaja ja Toyotan rallitallin tallipäällikkö Tommi Mäkinen kehuu Ruuhimäkeä yhdeksi hienoimmista teistä, mitä Suomesta löytyy.

– Ruuhimäki on todella hieno tie. Ruuhimäessä hyvä aika syntyy, kun uskaltaa hakea rohkeasti ajolinjaa puiden väliin vaikka ajovauhti on todella kova.

Tommi Mäkinen voitti Jyväskylän MM-rallin, silloiselta nimeltään Jyväskylän Suurajot, ensimmäisen kerran vuonna 1994 Ford Escort Cosworthilta. Ruuhimäki ajettiin tuolloin ensimmäisen kilpailupäivänä illan suussa. Ruuhimäkeen lähdettäessä Tommi Mäkisellä oli yli 20 sekunnin johto toisena olleeseen Didier Aurioliin.

– Ruuhimäki ajettiin 1994 siten, että ensin oli pienen tien osuus ja sieltä käännyttiin isolle tielle, jossa on ne hypyt. Pieni tie on todella nopeavauhtinen osuus ja siellä yhdelle nypylle tulin väärällä ajolinjalla. Auto kevensi nypyn päällä ja keula pääsi karkuun. Menetin auton hallinnan ja pyörähdin. Spinnauksessa oli paljon tuuria mukana, koska puut olivat aivan tien reunassa kiinni. Jos pyörähdyksen takia olisim osunut puuhun, kilpailu olisi mennyt pilalle, muistelee Mäkinen.

Mäkinen menetti Ruuhimäen pyörähdyksessä puolisen minuuttia aikaa ja tippui kakkostilalle. Seuraavana päivänä Mäkinen kuitenkin kiri takaisin johtopaikalle ja lopulta voitti koko rallin.

”Yritys ei vaan riittänyt”

Simo Lampinen, yksi neljästä alkuperäisestä rallin lentävästä suomalaisesta, voitti Jyväskylän Suurajot urallaan kolme kertaa. Kilpailu-uransa jälkeen hän oli pitkään Jyväskylän MM-rallin kilpailunjohtaja. Lampinen muistelee Ruuhimäen kuuluneen Jyväskylän rallin reittiin lähes aina.

– Hieno, nopeavauhtinen tie lähellä Jyväskylää. Sen vuoksi Ruuhimäki on kuulunut Jyväskylän MM-rallin reittiin joko erikoiskokeena tai testierikoiskokeena vuosikymmenestä toiseen.

Simo Lampinen muistelee omalta ajajauraltaan erityisesti vuoden 1970 Jyväskylän Suurajoja.

– Olin kilpailussa mukana Lancia Fulvialla. Ruuhimäki oli silloin rallin viimeinen erikoiskoe ja taistelin toisesta tilasta Ford Escortilla ajaneen Timo Mäkisen kanssa. Mikkolan Hannulla oli reilu johtoasema ennen Ruuhimäkeä, mutta toisesta tilasta ajettiin vielä tosissaan.

– Mikkelistä Jyväskylään päin tultaessa kärsimme useilla erikoiskokeilla rengasrikkoja. Sen vuoksi meiltä loppuivat renkaat ja jouduin ajamaan kolme-neljä viimeistä erikoiskoetta samoilla pyörillä. Renkaat olivat aivan loppu, kun lähdin Ruuhimäen pätkälle. Yritin kompensoida renkaiden huonoa pitoa kovalla yrityksellä ja rohkeilla ajolinjoilla, mutta yritys ei vaan riittänyt. Timo Mäkinen voitti minut Ruuhimäessä neljällä sekunnilla ja jäin rallissa kolmanneksi.

Simo Lampisen aktiivivuosina Ruuhimäen kuuluisiin hyppyreihin piti jarruttaa.

– Jos hyppyihin ajoi liian kovaa tai väärällä linjalla, ne heittivät samantien autoa kuin katapultti.

”Ralliprofessoriksi” tituleerattu Rauno Aaltonen, ensimmäinen suomalainen ralliammattilainen muistuttaa Ruuhimäen kaltaisten teiden olevan yhtenä syynä suomalaisten kilpa-autoilijoiden ajotaitojen kehittymiselle.

– Ruuhimäen kaltainen tie vaatii rohkeutta ja tarkkoja ajolinjoja. Auto pitää kyetä sovittamaan kaarteisiin juuri oikealla linjalla. Tällaisilla teillä ajaminen opettaa paljon. Suomalaiset saivat Ruuhimäessä ja muilla nopeilla teillä ajaessa etua esimerkiksi ruotsalaisiin ja englantilaisiin nähden, koska he ajoivat ralleja pääosin metsäauto- ja huoltoteillä, joissa vauhtia on vähemmän.

 

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Trogenin voitti siivitti RX-Academyn sarjajohtoon
Valtteri Bottaksen kotiradalle heitetään jäähyväiset
Trogen pääsi finaaliin Kanadassa

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *